Ranne

RANNEMURTUMAT JA OSTEOPOROOSI

Rannemurtumat, joista tavallisin on värttinäluun murtuma, ovat hyvin yleisiä ja tapahtuvat usein pienen vamman seurauksena. Koska rannemurtumia tulee jo nuoremmalla iällä kuin vakavampia osteoporoottisia lonkka- ja nikamamurtumia, ovat ne usein ensimmäinen merkki osteoporoosista. Pohjoiseurooppalaisessa väestössä värttinäluun alaosan murtumien ilmaantuvuus on todettu olevan aikuisilla noin 250–270/100 000 henkilövuotta: naisilla 360–370/100 000 ja miehillä 140–170/100 000 henkilövuotta. Suomessa tämä tarkoittaa noin 12 000 ranne- ja värttinäluun murtumaa vuodessa (Lähde: Käypähoito 2017)

Värttinäluun muurtumat ovat usein ensi merkki osteoporoosista ja koska niiden ilmeneminen tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin lonkka- ja selkäoireet, voidaan osteoporoosi todeta jo tässä vaiheessa ja ennaltaehkäistä tulevia murtumia. Osteoporoosi on myös merkittävä riskitekijä värttinäluun murtumille sekä miehillä, että naisilla. 

OIREET JA NIIDEN TUNNISTAMINEN

Värttinäluun murtumat aiheuttavat akuuttia kipua, aristusta, mustelmia, turvotusta ja käden toiminnan heikkenemistä. Diagnoosi todennetaan yleensä röntgenkuvien avulla, jotka osoittavat murtuneiden luiden määrän ja ovatko ne menneet sijoiltaan.  Murtumakohdat ilmenevät yleensä noin 2,5 cm päässä värttinäluun päästä.

HOITO JA TOIPUMINEN

Hoitokeino värttinäluun murtumille riippuu vamman luonteesta, sekä potilaan iästä ja aktiivisuudesta. Näiden tekijöiden perusteella päädytään joko ei-leikkaukselliseen tai leikkaushoitoon.

Hoidon tavoitteena on palauttaa käden toimintakyky entiselleen. Usein murtumat paranevatkin joko hyvin tai erinomaisesti. Useimmat potilaat voivat aloittaa aktiivisen kevyen liikeharjoittelun 1-2 kuukauden kuluttua murtumasta, mutta täysi parantuminen voi kestää jopa vuoden.

Tulevien murtumien ennalta ehkäisemiseksi kaikki yli 50-vuotiaat murtuman sairastaneet henkilöt tulisi ohjata osteoporoositutkimukseen, johon kuuluu luuntiheysmittaus. Aikainen osteoporoosin ennaltaehkäisy ja hoito vähentää riskiä uusiutuville luunmurtumille. Hoito on yleensä yhdistelmä erityistä osteoporoosilääkitystä sekä reseptin mukainen määrä kalsiumia ja D-vitamiinia.

EHKÄISE KALSIUMLISÄLLÄ!

Kalcipos on itsehoitolääke, joka sisältää kalsiumia ja D-vitamiinia.