YKSIPUOLINEN RAVINTO

Kalsiumin ja D-vitamiinin vähäinen saanti voivat lisätä osteoporoosin riskiä. Jos ruokavalio sisältää niukasti kalsiumia, elimistö irrottaa sitä luustosta. Riittämätön D-vitamiinin saanti puolestaan vähentää kalsiumin imeytymistä suolesta ja kiinnittymistä luustoon, jolloin seurauksena on luun haurastuminen.

Kasvissyöjät usein noudattavat ruokavaliota, joka sisältää myös maitotuotteita ja munia, joten näin turvataan kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavien ja maitoallergikkojen voi olla vaikea saada suositeltua määrää kalsiumia, jos ruokavalio ei sisällä maitotuotteita. Siksi ravintolisä voi siis olla erityisen tärkeä. Esimerkkejä tärkeistä kalsiumin lähteistä vegaaniruokavaliossa ovat lehtivihreät ja erilaiset kaalit  (erityisesti lehtikaali), palkokasvit (herneet, pavut, linssit jne.), juurekset, seesaminsiemenet (enimmäkseen kuorineen), mantelit ja kuivatut hedelmät (viikunat) sekä marjat, kuten ruusunmarja ja mustaherukka. 

Riittävä  D-vitamiinin saanti (auringonvalo kesäisin, vitaminoidut tuotteet tai D-vitamiinivalmisteet) on edellytys sille, että kalsium voi imeytyä elimistöön. Markkinoilla on D-vitaminoitua maidotonta margariinia ja maidon kaltaisia juomia (ilman eläinperäisiä ainesosia), joihin on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia. Nämä ovat arvokkaita vitamiinilähteitä kasvissyöjän ruokavaliossa.

Kasvissyöjät voivat myös kuulua osteoporoosin riskiryhmään, jos he saavat liian vähän proteiinia. Jos ruokavaliosta poistetaan proteenipitoiset elintarvikkeet, kuten liha, täytyy proteiini korvata muilla valkuaisainelähteillä.